Käymäläseura Huussi ry

Käymäläseura Huussi ry on 2002 perustettu kansalaisjärjestö, jonka toimipaikkana on Tampere mutta toimialueena koko maailma. Yhdistyksellä on jäseniä noin 400 ja jäsenten määrä on tasaisessa kasvussa.

Käymäläseura Huussi ry:n visio on tehdä kuivakäymälöistä kestävän kehityksen keskeinen osa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä. Tavoitteena on edistää kuivakäymälöiden käyttöä tiedottamalla, tutkimalla, selvittämällä, antamalla lausuntoja ja pitämälllä esitelmiä.

Käymäläseura Huussi ry jakaa tietoa alati kehittyvästä DT-teknologiasta ja
-alasta. DT on lyhenne sanoista Dry Toilet, joka tarkoittaa kuivakäymälää.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Käymäläseura Huussi ry toimii:

• tutkimalla, keräämällä ja levittämällä tietoa erilaista kuivakäymäläratkaisuista
• kehittämällä kuivakäymälätekniikkaa ja - kulttuuria
• edistämällä kuivakäymälöiden käyttöä
• toimimalla kuivakäymälöiden käyttäjien edunvalvojana
• järjestämällä näyttelyitä ja tilaisuuksia
• julkaisemalla omia tutkimuksiaan
• kehittämällä ja etsimällä toimintatapoja kuivakäymälöissä havaittujen ongelmien korjaamiseksi
• antamalla lausuntoja, tekemällä esityksiä ja osallistumalla kehittämistoimintaan

Yhdistyksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukselle 2013

Käymäläseura Huussi ry - Strategia 2013-2017 (versio 3.12.2012)

Yhdistyksen säännöt

Yhdistyksen toimintakertomukset

Kuivike

Ravinteiden kiertokulku

Ekologinen sanitaatio perustuu ravinnekiertoon. Ihmisen tuotoksia pidetään resurssina eikä jätteenä, kuten nykyisissä keskitetyissä jätevesiratkaisuissa. Tuotokset käsitellään muodostumispaikassaan ja saatu lopputulos voidaan helposti hyödyntää maataloudessa lannoitteina. Ekologiset sanitaatiotekniikat ottavat huomioon ympäröivän luonnon vähentämällä saastumista ja pitämällä se puhtaana ja turvallisena.

Ihmisten ravinnekierto on ollut aiemmin suljettua ja ulosteiden ja virtsan ravinteita on hyödynnetty viljelyssä. Teollistuneissa maissa, nykyisten sanitaatiotekniikoiden käyttöönoton jälkeen, näitä ravinteita ei enää ole hyödynnetty maanparannusaineena vaan ne on pääasiassa sekoitettu veteen (länsimaissa yleensä juomavedeksi kelpaavaan) ja kuljetettu keskitettyihin vedenpuhdistamoihin puhdistettavaksi. Tällöin on menetetty ulosteiden ja virtsan ravinnearvo ja niistä on tullut jätettä arvokkaan maanparannusaineen sijaan. Tämä on johtanut siihen, että pelloille on jouduttu lisäämään kasvun takaamiseksi keinolannoitteita, joiden valumat puolestaan ovat syynä monien järvien rehevöitymiseen.