sanitaatio-etusivu

Johdanto sanitaatio-oppaaseen

Maailmassa elää noin 2,5 miljardia ihmistä, joilla ei ole mahdollisuutta käydä tarpeillaan asianmukaisessa käymälässä. Jos kunnolliseksi käymäläksi lasketaan vesihuuhteluvessoista vain sellaiset, johon liittyy edes jonkinlainen jäteveden käsittely – sanitaation keskeinen toiminto – nousee maailman käymälättömien määrä yhteensä 4,1 miljardiin. Ilman puhdasta juomavettä sinnittelee noin 800 miljoonaa ihmistä. Likainen vesi ja huono hygienia tappavatkin enemmän ihmisiä kuin sodat. Erityisessä vaarassa on alle kouluikäiset lapset, joita kuolee ulosteperäisiin tauteihin joka päivä tuhansia. Suurin osa näistä kuolemista voitaisiin estää kunnollisen sanitaation avulla.

Monillekaan näistä ihmisistä vesihuuhteluvessoista ei ole ratkaisuksi; ne kuluttavat aivan liikaa vettä ja edellyttävät kallista infrastruktuuria. Ne eivät myöskään tue ravinteiden luontaista kiertoa. Suuri osa ruuantuotannolle oleellisista ravinteista huuhdellaan vessasta alas rehevöittämään vesistöjä. Aikana, jolloin fosforilannoitteen pääasiallisena lähteenä käytetyn raakafosfaatin määrä on hupenemassa uhkaavaa vauhtia, tähän ei ole varaa.

Ekologisessa sanitaatiossa ulosteita ei sekoiteta alkuunkaan suureen määrään vettä ja ulosteperäisten tautien leviäminen estetään tekemällä virtsa ja ulosteet mikrobiologisesti vaarattomiksi käyttämällä paikallisesti sopivimpia tekniikoita. Yhteistä kaikille tekniikoille on pyrkimys käyttäjäturvallisuuteen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. Ekologisessa sanitaatiossa uloste ja virtsa tiedostetaan resursseina jätteen sijaan, ja ne pyritään hyödyntämään lannoitteena, myös ruoantuotannossa.

Ekologisen sanitaation merkitys onkin kasvavassa määrin ymmärretty osana globaalien ympäristöongelmien ratkaisua. Tästä yhtenä osoituksena on Bill ja Melinda Gatesin säätiön ”Reinvent the toilet” -haastekilpailu, johon osallistuvat tutkimuslaitokset pyrkivät kehittämään aivan uudentyyppistä ekologisen sanitaation teknologiaa.

Oppaasta

Sanitaatio liittyy myös useimpiin suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin joko suoraan tai epäsuorasti. Siihen liittyvien haasteiden ja resurssitarpeiden tunnistaminen jo hankkeita suunnitellessa edellyttää kuitenkin sellaista asiantuntemusta ja osaamista, joiden hankkimiseen yksittäisillä järjestöillä ei välttämättä ole ollut resursseja.

Tämän oppaan tarkoituksena on toimia itseopiskelumateriaalina suomalaisille toimijoille, ennen kaikkea kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille tukemaan heidän työtään sanitaation edistämiseksi omissa hankkeissaan. Se sopii käytettäväksi yhdessä jonkun kattavamman oppaan kanssa, kuten Huussi ry:n englanninkielisen oppaan kanssa, jonka voi ladata täältä tai kysellä paperiversiota Huussi ry:stä. Linkit-sivuilla puolestaan esitellään muiden toimijoiden tekemiä hyviä online-työkaluja sanitaatiohankkeiden suunnitteluun. Käytännön neuvoja voi myös kysyä Huussi ry:stä.

Tehtävä 1:
Mieti esteitä kestävän sanitaation edistämiselle? Miksi se on niin vaikeaa? Koita listata vähintään kymmenen syytä.

Lähteet:

Baum, R., Luh, J., & Bartram, J. 2013: Sanitation: A Global Estimate of Sewerage Connections without Treatment and the Resulting Impact on MDG Progress. Environmental science & technology, 47(4), 1994-2000.