Alla on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin (sekä hyvä kuivakäymäläsanasto), mutta jos tästä ei löydy vastausta niin ota yhteyttä ja kysy lisää. Vuonna 2014 julkaistussa laitemallivertailussa on koottu perustietoa eri kuivakäymälälaitteiden ominaisuuksista ja toimintaperiaatteista taulukkoon. Elokuussa 2019 laitemallivertailusta on koottu sivusto, jossa on tuotetietoa ja hakumahdollisuus eri kriteereillä. Uuden vertailun etusivu ja selostukset tästä ja vertailuun tästä. Lisäksi Facebook-sivuillamme on paljon kysymyksiä ja vastauksia ja sielläkin voit kysäistä apua. Voit  myös soittaa toimiston numeroon 050 301 2539.

10 kysytyintä kysymystä kuivakäymälästä 

  1. Miten hävitän kuivakäymälän kärpäset ja muut tuholaiset?
  2. Mitä teen erotellulle virtsalle?
  3. Voiko käymäläjätettä käyttää ruokakasvien viljelyssä?
  4. Saako kuivakäymälän rakentaa asuinrakennukseen sisälle?
  5. Mitä pitää huomioida, jos rakennan käyskän sisälle?
  6. Mikä tukiaine on hyvää? (tukiaine l. sidosaine l. kuivike)
  7. Miksi kuivakäymälä haisee?
  8. Miten lähelle naapurin rajaa voi ulkokäymälän rakentaa?
  9. Mitä pitää huomioida ulkokäymälää rakennettaessa?
  10. Miten käy kuivakäymälän, kun uusi talousjäteveden käsittelyä koskeva asetus tuli voimaan?

Käymäläseura Huussi ry vastaa

1. Miten hävitän kuivakäymälän kärpäset ja muut tuholaiset?

Vanhan ajan ulkokäymälässä kärpäset ja haju viihtyivät ja siitä syystä ulkohuussi koettiin epämiellyttävänä paikkana. Käymälän pitäminen siistinä ja ulosteiden peittäminen kuivikkeella joka käyntikerran jälkeen sekä maalaaminen taivaansiniseksi sisältä vähentävät niin kärpästen kuin hajunkin viihtymistä. Muistathan myös pitää kuivikkeen kannella suljetussa, ilmavassa astiassa. Muovisäkissä säilytettäessä kuivike helposti kostuu ja kerää hyönteisiä. 

Jotkut pienet siivekkäät taas pesiytyvät itse ulostekasaan. Mikäli jätteiden peittäminen reilulla kuorike-turveseoksella ja mahdollisen ylijäämänesteen imeyttäminen ei hävitä pieniä vieraita, niin on ryhdyttävä voimaperäisimpiin keinoihin. Ulosteastia on tyhjennettävä lehtikompostin sekaan ja peitettävä kunnolla sekä käytettävä pyretriinipohjaista hyönteissuihketta niin astiatilassa kuin sisälläkin. Astian peseminen kuumalla vedellä on myös yksi hyvä ja radikaali keino. Mikäli alusastiaa ei voi tyhjentää, apu saattaa löytyä käymäläkaupan bakteeri-istutteesta.

2. Mitä teen erotellulle virtsalle?

Aina kun ryhtyy erottelemaan virtsaa, on valmiiksi mietittävä mihin sen käyttää. Puhtaasti eroteltu virtsa sisältää paljon ravinteita, erityisesti typpeä, joten sen käyttö lannoitteena olisi paras vaihtoehto. Sakokaivot eivät poista ravinteita ja kuivakäymälällä saatu höyty menetetään, kun joudutaan tehostamaan jäteveden käsittelyä.

Puhdasta virtsaa voi sellaisenaan käyttää lehtikompostiin puuttuvan typen antajaksi ja kostukkeeksi. Lehtokomposti on muistettava aina kuitenkin peittää kastelun jälkeen. Vedellä laimennettua virtsaa voi käyttää nurmikoilla, peltoviljelyssä ja puutarhassa. Sellaisenaan syötäville kasveille, kuten salaatille, sitä ei kuitenkaan suositella käytettävän. Laimennussuhde voi olla esimerkiksi yksi osa virtsaa ja kaksi osaa vettä. Paras levitysajankohta on kasvukauden alussa, tuuleton päivä, jolloin  mahdolliset hajut eivät leviä. Kastelu tehdään aina mahdollisimman lähelle kasvin juuristoa, mieluiten ei kasvin päälle. Selvitä myös, mitkä kasvit eivät siedä virtsalannoitetta.

 3. Voiko käymäläjätettä käyttää ruokakasvien viljelyssä?

Viime vuosisadan aikana ihmisten ulosteet ovat länsimaissa muuttuneet arvokkaasta ravinnelähteestä hankalaksi jätteeksi. Ulkokäymälä sijaitsi usein lantalan yhteydessä ja siinä menivät ihmistenkin ulosteet peltoon samassa kuin eläintenkin.

Käymäläjätteen käytössä on perussääntönä, että kiinteän ulosteen ja virtsan seosta tulee kompostoida ennen käyttöä vähintään vuoden ajan (huom! vuosi siitä kun viimeksi astiaan tuli raakaa tavaraa). Näin varmistetaan, etteivät haitalliset bakteerit tai muut taudinaiheuttajat pääse leviämään. Erityisen tarkkana kannattaa olla vesistöjen läheisyydessä ja pohjavesialueilla, ethän halua pilata naapurisi kaivoa tai kotijärveäsi. Paras käyttötapa on käyttää kompostia viljapellolla tai koristekasvien ravinteeksi. Maahan ei hyvää ja vaivalla saatua kompostia kannata kaivaa ja pitää aina varmistua siitä, että komposti on varmasti ehtinyt tarpeeksi kypsäksi.

 4. Saako kuivakäymälän rakentaa asuinrakennukseen sisälle?

Kuivakäymälän rakentaminen sisälle ei vaadi erillistä lupaa, kun se tehdään uudisrakentamisen yhteydessä. Kunnan viranomaiset ottavat kantaa nähdessään lupapiirustukset. Vesihuoltoverkoston alueella saattaa olla velvollisuus liittyä verkostoon ja voi olla hyvä varautua vesikäymälään, vaikka ei sitä rakentaisikaan. 

Jos suunnittelee vanhan rakennuksen remonttia ja sinne kuivakäymälää, on syytä kysyä kunnan rakennustarkastajalta mielipidettä. Joka kunnassa ei välttämättä suosita kuivakäymälän rakentamista sisälle. Joissakin maissa on menty toiseen suuntaan eli jopa kerrostaloissa on käyskät.

5. Mitä pitää huomioida, jos rakennan kuivakäymälän sisälle?

Kuten kaikki rakentaminen, myös kuivakäymälän rakentaminen sisätiloihin lähtee suunnitelmasta. Hyvän suunnitelman kanssa on helppo keskustella viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Perusedellytyksiä ovat tuuletus, jätteiden käsittelyn mahdollisuus ja itse tilaan kohdistuvat vaatimukset. Hyvä suunnittelu voi mahdollistaa jopa kompostin lämmön hyödyntämisen rakennuksen lämmityksessä. Rakenteiden tulee olla helposti puhtaana pidettäviä.

Olkoon ratkaisu sitten yhden tai kahden kerroksen malli, niin on valmiiksi mietittävä, miten käymälä tyhjennetään ja minne. Käymäläjätteen kuljetus on syytä suunnitella mahdollisimman helpoksi ja niin, ettei joudu vielä tuoreen ulosteen kanssa tekemisiin. Kompostisäiliötila on oltava eristetty, jotta komposti ei talvella jäädy. Vanhaan kiinteistöön on usein helpoin sijoittaa jokin yhden kerroksen kaupallinen malli. Myös sähkökäyttöinen tulee kysymykseen etenkin, jos tyhjennyspaikkaa ei ole tai luonto on karua. Käymäläjäte on ravinteikasta ja saattaa muuttaa kasvillisuutta suunnittelematta.
Mikäli virtsa erotellaan, on mietittävä mihin se kerätään ja myös sen tilan on oltava lämmin. Virtsasäiliö on sijoitettava kiinteälle alustalle tai vaikka kaksoissäiliöön. 

 6. Mikä tukiaine/kuivike on hyvää?

Tukiainetta on saatavissa monelta pihalta, haravointijätettä, lehtiä jne. Ne toimivat hyvin yhtenä osana, mutta kannattaa kuitenkin sekoittaa lehtien joukkoon lannoittamatonta turvetta suhteessa puolet-puolet. Imeytykseen on pelkkä turve parasta. Tampereen kierrätyskeskus on kokeilun jälkeen vakuuttanut parhaaksi seosta, jossa 1/3 kutterinpurua, 1/3 turvetta ja 1/3 olkea. Tosin sellaista seosta ei taida markkinoilta tällä hetkellä löytyä. Kannattaakin laittaa itselle ylös, mitä tuli käyttäneeksi ja ehkä siitä vuosien jälkeen löytyy se paras, jossa on mukana oman pihan karikkeet ja lehdet.

 7. Miksi kuivakäymälä haisee?

Kuivakäymälässä perusidea on ulosteen kompostoituminen käyttökelpoiseksi ravinteeksi. Ja jos hajua esiintyy, niin prosessissa on vikaa. Kompostoituminen on prosessi, jota on joskus vaikea hallita. Komposti ei saa olla liian kosteaa tai kuivaa ja siinä on oltava bakteereille riittävästi ravinteita. On myös kuivakäymälöitä, joihin vain ulosteet kerätään ja itse kompostointiprosessi tapahtuu muualla. Keräyskäymälän haistessa kyseessä saattaa olla ”laitevika” eli keruutila ei ole tiivis. Muulloin hajua syntyy silloin, kun neste alkaa tulla läpi ja tällöin pahanhajuista ammoniakkia vapautuu. Yleensä haju on siis merkki liian suuresta nestemäärästä ja/tai huonosta ilmanvaihdosta.

Hajuhaitasta voi yrittää päästä eroon lisäämällä kuivikkeen käyttöä, laittamalla erottuvalle nesteelle riittävästi imeytysturvetta, kääntämällä koko komposti tai korjaamalla astia tiiviiksi. Imeytysturpeen voi kompostoida yhdessä lehtien kanssa vähintään vuoden verran ennen käyttöä.

 8. Miten lähelle naapurin rajaa voi ulkokäymälän rakentaa?

Rakennuskohteen suunnittelu lähtee rakennusten sijoittelusta, josta sitten laaditaan asemapiirros. Siihen tulee piirtää myös ulkokäymälä, mikäli sellaisen aikoo rakentaa. Naapurin suostumus rakentamiseen haetaan asemapiirroksen kanssa ja näin tulee naapurin kanssa keskusteltua niin juomavesikaivojen sijainnit kuin muutkin arat kohteet. Rakennus on sijoitettava vähintään 5 metrin etäisyydelle rajasta ja riippumatta siitä onko ulkokäymälä rakennus vai ei, on järkevää pitää tästä etäisyydestä kiinni. Naapurin kanssa voi sopia pienemmästä etäisyydestä. Mikäli naapuritontilla ei kukaan asu tai sitä ei käytetä, ei käymälää kuitenkaan kannata aivan rajaan kiinni rakentaa.

 9. Mitä pitää huomioida ulkokäymälää rakennettaessa?

Ulkokäymälän suunnittelussa tulee huomioida samoja seikkoja kuin sisäkäymälänkin suunnittelussa ja rakentamisessa. Riittävästi helposti puhdistettavaa tilaa, oikeat korkeudet niin istuimelle kuin mahdolliselle säiliölle tai astialle, käsienpesupiste, tyhjennys helpoksi ja jälkikompostoinnille paikat. Varmaan on hyvä miettiä myös kulun helppous asunnolta tai mökiltä käymälään. Käymälän alla on oltava tiivis astia sanoo terveydensuojelulaki ja sitä kannattaa noudattaa, muutoin maaperä ajan ollen saattaa kyllästyä ja alkaa haisemaan. Käymälää ei saa rakentaa välittömästi talousvesikaivon yläpuolelle, ei oman eikä naapurin. Hyvä ”huussi” on ravinteiden keruupiste eikä jätelaitos.

 10. Miten käy kuivakäymälän, kun uusi talousjäteveden käsittelyä koskeva asetus tuli voimaan?

Kuivakäymälässä on mahdollista ottaa ravinteet talteen sekoittamatta niitä ensin veteen. Vedestä ravinteet on hankala ottaa erikseen ja se on myös kallis ratkaisu. Suomalaiset ovat mökeillään tottuneet kuivakäymälään ja se tuleekin olemaan koko vesiensuojelun perusta. Uuden teknologian kuivakäymälät valtaavat hiljalleen myös maaseudun vakinaiset rakennukset. Kuivakäymälöiden käyttöön otto helpottaa myös kuntien palveluita, umpikaivolietteiden vastaanottopaikkojen rakentaminen on kallista ja näin ravinteet joutuvat hukkaan.

Huussi- ja kuivakäymäläsanasto

DT-teknologia = Dry Toilet -teknologia eli kuivakäymäläteknologia.
ekologinen sanitaatio = sanitaatio on toteutettu ekologisesti kestävästi ja ihmisille turvallisesti. Käymälätuotokset eivät päädy rehevöittämään vesistöjä vaan kompostoidaan takaisin maanparannusaineeksi tai lannoitteeksi.
erotteleva käymälä = virtsa ja uloste erotellaan istuimessa omiin säiliöihin. Virtsa voidaan käyttää lannoitteena kuukauden vanhentamisen jälkeen. Kiinteä käymäläjäte (uloste, paperi ja kuivike) kompostoidaan asianmukaisesti, ks. kohta jälkikompostointi.
haihduttava käymälä = neste haihdutetaan, kiinteä käymäläjäte jälkikompostoidaan erillisessä kompostorissa. Ei kestä käyttäjämäärän ylityksiä.
harmaat vedet = pesu- tai huuhteluvettä, esim. pesukoneesta, keittiöaltaasta tai suihkusta. Ei sisällä virtsaa eikä ulosteita.
itävyystesti = testi, jossa siemeniä idättämällä arvioidaan kompostin käyttövalmiutta
jälkikompostointi = kuivakäymälästä tyhjennetyn käymäläjätteen kompostointi. Kuivakäymäläjätettä suositellaan jälkikompostoitavaksi Suomen ilmasto-olosuhteissa vähintään 1 vuosi. Hyötykasveille lannoitteeksi käytettävää käymäläkompostia on hyvä jälkikompostoida ~2 vuotta.
komposti = eloperäisen aineksen hajottaminen pieneliöiden avulla hapellisissa olosuhteissa
kompostimulta = kompostoinnin tuote, jota voidaan käyttää maanparannusaineena
kompostori = säiliö tai vastaava, jossa kompostoidaan eloperäistä ainesta
kuivike/seosaine = kuivakäymälään tai kompostiin lisättävä hiilipitoinen materiaali (esim. oksahakkeen, kuorikkeen, risujen, sahanpurun tai turpeen sekoitus), imee kosteutta, ilmastaa kompostia ja on energianlähde hajottajaeliöille. Hyviä kuivike- ja seosainesekoituksia.
kuivakäymälä = käymälä, joka ei käytä vettä virtsan eikä ulosteiden kuljettamiseen.
kuivakäymälälaite = kuivakäymälässä käytettävä laite, joka voi olla ostettu tai itse tehty. yksinkertaisimmillaan laite voi olla astia, johon käymäläjäte kerätään
käymäläjäte =käymälälaitteen toimintaperiaate vaikuttaa käymäläjätteen ominaisuuksiin, ulosteen ja virtsan lisäksi se voi sisältää huuhteluvettä, kuiviketta ja/tai paperia.
käymäläkomposti = kompostoitua käymäläjätettä, jossa voi olla puutarhajätettä joukossa.
maanparannusaine = aine, joka parantaa kasvuolosuhteita ja maan viljavuutta
mustat vedet = jätevettä, jossa on virtsaa ja/tai ulostetta. Ei saa päästää sellaisenaan ympäristöön vaan tulee käsitellä ja puhdistaa.
pakastava kuivakäymälä = käymäläjäte jäädytetään, kompostoidaan erillisessä kompostorissa, johon lisätään kuiviketta. Ei tarvitse ilmanvaihtoputkea, pienikokoinen säiliö täytyy tyhjentää usein.
suotoneste = lähes mustaa nestettä, joka on valunut kiinteän ulosteen läpi, sisältää ulostebakteereja ja taudinaiheuttajia. Suotonestettä ei saa johtaa suoraan maahan, vaan se tulee haihduttaa, kompostoida, käsitellä erityisellä suotonesteen suodattimella tai vanhentamisen jälkeen käyttää koristekasvien lannoitteena.
tuhkaava käymälä = haihduttaa virtsan ja tuhkaa ulosteen. Tuhkan voi käyttää koristekasvien lannoitteena, tuhkatessa typpi haihtuu. Kuluttaa paljon sähköä ja varmistettava riittävä korvausilman saanti.
vanhentaminen = suotonesteen tai virtsan säilyttäminen astiassa, kun tuoretta virtsaa tai suotonestettä ei enää lisätä, tavoitteena nesteen hygienisointi eli ulosteperäisten bakteerien ja mahdollisten taudinaiheuttajien tuhoutuminen.