Virtsan ja käymäläkompostin hyötykäyttö

Kurki suo ja nostokurki

Käymäläjäte ei ole jätettä vaan tuotosta, jota tarvitsemme kipeästi kun fosforivarannot hupenevat ja typpilannoitteidenkin hinta nousee.

BIOUREA-hankkeessa tutkittiin vuonna 2015-2016 virtsan lannoitekäyttöä. Hankkeen tavoitteena on laatia malli ja kokeilla käytännössä laajamittaisen erilliskerätyn virtsan ja käymäläkompostin keräyksen, käsittelyn ja hyötykäytön teknisiä toteutuksia sekä edistää erilliskerätyn virtsan ja käymäläkompostin tuotteistamista lannoitevalmisteeksi. Hankkeessa oli mukana Käymäläseura Huussi ry, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Hankkeen tulokset olivat erittäin rohkaisevia, oikein käsiteltynä virtsa todettiin tehokkaaksi ja turvalliseksi lannoitteeksi. Hankkeen tuloksista voi luke loppuraportista (1/2017)  täältä.

Kuivakäymälän hankinta – tuumasta toimeen! -hankkeen asiantuntijaryhmän yhteistyönä on laadittu uusi tiivistetty opas käymäläjätteen käsittelystä ja kompostoinnista sekä virtsan säilytyksestä ja hyötykäytöstä lannoitteenaSisäkuivakäymälän ABC -käymälätuotokset kiertoon (2013).

Katso myös Käymäläseura Huussin julkaisema (2007) Kuivakäymälän hoito ja käymäläjätteen käsittelyopas, joka opastaa sinua kompostoinnissa, käymäläjätteen käytössä maanparannusaineena tai lannoitteena sekä erotellun virtsan säilytyksestä ja hyötykäytöstä.

Virtsa on keltaista kultaa – meillä ei ole varaa sekoittaa virtsaa puhtaaseen veteen ja huuhdella se kalliisti puhdistettavaksi ja laskea lopulta vesistöihin. Katso lisää virtsan hyötykäytöstä.

Kuivikeseokset

Saamme usein kysymyksiä siitä, mikä olisi paras kuivikeseos (tukiaine) kuivakäymälään käytettäväksi. Useimmat kuivakäymälälaitteet vaativat jonkinlaista kuiviketta laitettavaksi käymälään joka käyntikerran jälkeen tai lisättäväksi esimerkiksi kerran viikossa. Noudata laitevalmistajan ohjeita. Itse tehdyissä ulkohuusseissa voit käyttää kaupoista saatavilla olevia kuivikeseoksia tai kokeilla esimerkiksi seuraavanlaista seosta (lainaus Käymäläseura Huussin haastattelusta Ympäristö & Terveys -lehdestä):

“Tukiainetta on saatavissa monelta pihalta, haravointijätettä, lehtiä jne. Ne toimivat hyvin yhtenä osana, mutta kannattaa kuitenkin sekoittaa lehtien joukkoon lannoittamatonta turvetta suhteessa puolet-puolet. Imeytykseen on pelkkä turve parasta. Tampereen kierrätyskeskus on kokeilun jälkeen vakuuttanut parhaaksi seosta, jossa 1/3 kutterinpurua, 1/3 turvetta ja 1/3 olkea. Tosin sellaista seosta ei taida markkinoilta tällä hetkellä löytyä. Kannattaakin laittaa itselle ylös, mitä tuli käyttäneeksi ja ehkä siitä vuosien jälkeen löytyy se paras, jossa on mukana oman pihan karikkeet ja lehdet.”