Kuivakäymälä on ve­si­ves­san vaihtoehto. Ve­si­ves­sas­sa ihmisen tuotokset, virtsa ja uloste, sekoitetaan melkoiseen määrään vettä ja toimitetaan putkea pit­kin etäämmälle. Kuivakäymälässä tuotokset ke­rä­tään, käsitellään ja käytetään hyödyksi.

Nykyaikainen kuivakäymälä ei ole enää lainkaan sama asia kuin perinteisesti tuoksahtava ul­ko­huus­si. Tekniikan kehitys on tuonut tarjolle monenlaisia helppokäyttöisiä ja hajuttomia laitemalleja erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Kuivakäymälän voi sijoittaa ulos, mutta yhä useam­min se löytää sijansa siististi sisältä talosta. Tällöin puhutaan sisäkuivakäymälästä.

Kuivakäymälä toteuttaa käytännössä kui­va­sa­ni­taa­ti­on ideaa. Tavoitteena on taata puhdas ympäristö,

juomavesi ja käymälä – keinona se, että käymälän tuotoksia ei sekoiteta veteen.

Vesivessakulttuurissa sisäkuivakäymälän han­kin­ta­päätös­tä ei välttämättä ole helppo tehdä. Mök­ki­oloi­hin se monen mielestä sopii hyvinkin, mutta että ihan sisälle kokoaikaiseen kotiin?

Kuiva käy! -videokirja kertoo, mitä kuivakäymälän hankkija oikeastaan saa – ja millaisia kokemuksia kuivakäymälän jo hankkineilla on omista lait­teis­tois­taan.

Jätöksestä tuotokseen

Kuivasanitaation keskeinen idea kiteytyy käsitteessä tuotos. Se tarkoittaa, että ihmisen virtsa ja uloste ovat käyttökelpoista tavaraa, joka kannattaa eh­dot­to­mas­ti erotella ja hyödyntää. Eräänlaista kan­san­tuo­tet­ta siis.

Vesivessa kohtelee ihmistuotoksia jätöksinä, jotka ensin sekoitetaan veteen, kuljetetaan kauas syn­ty­pai­kal­ta ja yritetään sitten puhdistaa vedestä pois – jos yritetään, sillä jätevesien puhdistaminen ei ole maailmalla mikään yleinen itsestäänselvyys.

Kompostoituna tuotokset sen sijaan ovat erin­omai­sia maanparannusaineita, ja virtsa käy lannoitteeksi jo sellaisenaan. Suljetussa ravinnekierrossa syödyn ruoan ravinteet päätyvät tuotosten mukana takaisin uudeksi kasvuvoimaksi ruoan tuotantoon.

Mustat ja harmaat jätevedet

Kotitalouksissa syntyy kahdenlaisia jätevesiä: mustia ja harmaita. Harmaa jätevesi sisältää keittiö- ja pe­su­ve­det. Musta jätevesi taas sisältää ulostetta tai virt­saa, usein molempia. Sitä syntyy aina, kun käytössä on vesivessa.

Kuivakäymälän hankkijan kannalta olennainen ero koskee jätevesien käsittelyä, sillä pelkkien harmaiden jätevesien käsittely on yksinkertaisempaa ja edul­li­sem­paa kuin kahden jätevesityypin sekoituksen kä­sit­te­le­mi­nen. Valtaosa jätevesien orgaanisesta ai­nees­ta ja ympäristöä pilaavista ainesosista on mus­tis­sa jätevesissä.

Ihmisen tuotokset

On sanottu, että jokainen ihminen pystyy lan­noit­ta­maan ja tuottamaan ravintonsa omilla tuotoksillaan.

Aikuinen ihminen tuottaa keskimäärin 1–1,5 litraa virtsaa vuorokaudessa eli noin 450 litraa vuodessa. Virtsa on oiva typpilannoite, sillä ravinteet ovat siinä kasvien kannalta helposti hyödynnettävässä muodossa.

Suuri osa ihmisen nauttimista ravinteista päätyykin juuri virtsaan. Haitta-aineita ja mikrobeja siinä sen si­jaan on vähän.

Uloste muodostuu lähinnä sulamattomista kas­vi­kui­duis­ta ja hajottajabakteereista. Kiinteä vuosituotos per henkilö on noin 40–50 kiloa. Virtsaan verrattuna ravinteita on vähän, mutta kompostoituna ulosteesta saa kuitenkin kelpo maanparannusainetta. Samalla tuotoksen määrä kutistuu murto-osaan al­ku­pe­räi­ses­tä.

Suotoneste

Suotoneste on nimensä mukaisesti sitä nestettä, jota suodattuu tuotoksista kuivakäymälän pohjalle. Se on ravinteikasta, mutta koska neste on ollut tekemisissä ulosteen kanssa, se ei ole kovin hygieenistä, eikä sitä suositella syötävien kasvien lannoitukseen.

Koristekasvien lannoitukseen suotoneste sen sijaan sopii, samoin puutarhajätekompostin herättelyyn. Nesteen vanhentaminen eli säilyttäminen suljetussa astiassa parantaa sen käyttömahdollisuuksia.

Käyttäjät

Käyttäjämäärä säätelee sitä, miten nopeasti käymälä täyttyy ja miten se toimii. Periaate on yksinkertainen: mitä enemmän käyttäjiä, sitä enemmän tuotosta.

On tärkeää, että laite on mitoitettu oikein. Tavallinen kompostikäymälä tarvitsee vähintään 2 kiloa tuotosta lähteäkseen käyntiin. Jos tuotoksena ovat vain yhden ihmisen ulosteet tai käyttö on hyvin harvaa, ei kovin isoa säiliötä kannata hankkia.

Kun käyttäjiä on esimerkiksi neljä, kahdessa viikossa tuotosta syntyy noin 8 kiloa. Tällöin on syytä jo har­ki­ta laitetta, jossa on isohko säiliö.

Ympäri vuoden vai enimmäkseen kesällä?

Kokovuotisesti käytettävää käymälää suunnittelevan kannattaa pitää mielessään, että talvella tulee kylmä. Jos kompostoivan käymälämallin säiliö pääsee jää­ty­mään, kompostoituminen pysähtyy. Laite olisikin hyvä saada tilaan, jossa mittari ei mene pakkasen puolelle ainakaan pitkäksi aikaa, tai järjestää lämmitys muulla tavoin.

Kesäkäyttäjän pitää miettiä ennen laitteen hankintaa sitä, miten paljon aikaa kesäasunnolla on tarkoitus viettää. Jos kohteessa oleilu on hyvin vähäistä, ison laitteen tai kompostoivan käymälän hankinta ei kan­na­ta. Pienempien laitteiden tyhjennysväli taas saat­taa olla juuri sopiva vähäisempään käyttöön – isojen kesäjuhlien järjestäminen tosin saattaa vaatia va­ra­suun­ni­tel­maa.

Entä jos mökillä haluaa pistäytyä toisinaan myös tal­vel­la, kun laitteen säiliö saattaa olla jäässä? Tämän voi ennakoida tyhjentämällä säiliötä syksyn vii­mei­sel­lä reissulla sen verran, että talviset tuotokset mah­tu­vat sinne. Kompostoituminen alkaa, kun kevät tulee ja tavara lämpenee.

Tilat

Yleensä tavallisen käymälätilan tulisi olla vähintään yhdeksän neliön kokoinen. Tilaan pitäisi mahtua is­tui­men lisäksi käsienpesupiste, eikä ylimääräisestä liik­ku­ma­ti­las­ta ole suinkaan haittaa. Markkinoilla olevat wc-istuimet ovat tavallisesti 50x70-senttisiä, ja kui­va­käy­mä­lä­lait­teet ovat samaa mittaluokkaa.

Kuivakäymälän hankkiminen vanhaan taloon saattaa olla haasteellista, jos se halutaan samoihin tiloihin, missä edellinen wc on sijainnut. Tällöin joudutaan ratkaisemaan etenkin ilmastointiin ja tyhjennykseen liittyviä kysymyksiä.

Rakenteilla olevassa talossa nämä asiat sen sijaan voidaan ja kannattaa ratkaista jo suun­nit­te­lu­vai­hees­sa.

Ilmastointi

Suurin osa markkinoilla olevista kuivakäymälöistä tar­vit­see tuuletuksen ja nimenomaan oman il­mas­toin­ti­put­ken. Putki tulisi saada mahdollisimman helposti ja suorana ulkoilmaan. Sitä ei tule liittää talossa ole­vaan koneelliseen ilmastointijärjestelmään.

Tyhjentäminen

Kuivakäymälää käytettäessä sen tyhjennys on mitä oleellisin asia: kun tyhjentäminen on helppoa, laitteen käyttäminenkin on mukavaa ja siistiä.

Kahden kerroksen laitteissa kannattaa varmistaa tilan riittävyys tyhjennystöissä ja mahdollisimman helppo reitti ulos säiliötilasta. Paras tila säiliölle on sellainen, jonne pääsee helposti esimerkiksi kot­ti­kär­ry­jen kanssa ja jossa mahtuu heilumaan lapionkin varressa.

Lattiatasoon asennettavat laitteet ovat yleensä ra­ken­teel­taan sellaisia, että niiden sisällä on tyh­jen­nys­säi­liö tai ämpäri, joka saadaan pois nostamalla laite auki. Tähän tarvitaan tilaa sekä korkeus- että sy­vyys­suun­nas­sa.

Lattialle asennettavan laitteenkin tyhjennykseen kan­nat­taa varmistaa mahdollisimman lyhyt ja help­po­pää­syi­nen uloskäynti hygieenisyyden vuoksi. Pie­nem­mäs­sä laitteessa tyhjennettävä aine ei nimittäin juuri ehdi kompostoitua, joten tuoreen tuotoksen kanssa ei välttämättä ole mukava kuljeskella sisällä talossa.

Jos kuivakäymälän hankkijalla ei ole omaa pihaa, mahdollisuutta kompostorin pitämiseen ja paikkaa, jossa tuotokset voi hyödyntää, on syytä hankkia jokin kompostoimattomista kuivakäymälämalleista.

Lainsäädäntö

Ennen kuivakäymälän hankintaa on syytä ottaa sel­vää, mitä lainsäädäntö sanoo asiasta. Monesti lain vaatimukset ovat tosin jo hankinnan lähtökohtana, kun jätevesien käsittelyyn on löydettävä ratkaisu.

Keväällä 2011 voimaan tullut uusi jätevesiasetus määrittelee vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousvesien puhdistamiselle. Puhdistusmenetelmän valintaan vaikuttaa muun muassa se, miten paljon ja millaisia jätevesiä kiinteistöllä syntyy. Ranta- ja poh­ja­ve­si­alu­eil­la vaatimukset ovat tiukemmat.

Käymälärakentamiseen tarvitaan uudiskohteissa ra­ken­nus­lu­pa ja vanhoissa kohteissa toimenpidelupa. Luvat myöntää paikallinen ra­ken­nus­val­von­ta­vi­ran­omai­nen, jolta saa myös tietoa kuntakohtaisista sää­dök­sis­tä.

Terveydensuojelulaissa esitetään määritykset kui­va­käy­mä­löil­le ja käymäläjätteen käsittelylle. Niiden pe­rus­pe­ri­aat­tee­na on terveyshaittojen ehkäiseminen. Jätelaki taas velvoittaa käsittelemään jätteet jär­ke­väs­ti ja antaa mahdollisuuden niiden hyö­dyn­tä­mi­seen, jos tästä ei aiheudu haittaa.

Vesihuoltolaki säätelee vesi- ja jätevesiverkostoon liittymistä, mutta kunnat voivat tehdä tässä asiassa poikkeuspäätöksiä.

Ilma kiertämään

Tehokas ilmastointi vie hajut käymälästä men­nes­sään jo ennen kuin ne ehtivät käyttäjän nenään. Kompostikäymälässä tuuletusta tarvitaan myös in­nos­ta­maan hajottajamikrobien toimintaa.

Yleisesti voi sanoa, että ilmastointi toimii, jos il­mas­toin­ti­put­ki saadaan ulos mahdollisimman suoraan. Siinä saisi olla korkeintaan kaksi tai kolme 45 asteen kulmaa. Jos kulmat ovat suurempia tai niitä on enem­män, ilma saattaa jäädä putkeen, eikä järjestelmästä ole tällöin hyötyä. Tuuli- tai sähkötuuletin tehostaa ilmastointia, ja on ainakin mutkikkaassa putkessa tar­peen.

Ilmastointijärjestelmä on syytä myös eristää. Näin väl­ty­tään tilanteelta, jossa ilmastointiputkeen tiivistyy vettä, ja se joko tukkii putkea tai valuu itse käy­mä­lä­lait­tee­seen ja häiritsee sen toimintaa.

Tuotokset ulos

Kiinteät tuotokset poistetaan käymälästä kantaen tai – kun kyse on suurisäiliöisestä mallista – suorastaan lapioiden. Siksi onkin tärkeää, että tyhjentämistä on mietitty jo suunnitteluvaiheessa: miten homman mah­tuu tekemään vaivatta ja mikä on lyhin reitti tuo­tok­sen jatkokäsittelypaikkaan.

Nesteitä varten tarvitaan yleensä putki, jota myöten ne poistuvat sopivaan säiliöön. Putken riittävä kal­te­vuus takaa sen, että neste virtaa sinne, minne se on tarkoitettu.

Riittävästi lämpöä, mahdollisesti sähköä

Asennusta suunnitellessaan on hyvä pitää mielessä vuodenajat. Talvella tulee kylmä, ja laitteet pitää suo­ja­ta kylmyyttä vastaan kaikilta osiltaan, etenkin jos kyse on kokoaikaisesta käytöstä. Mökillä kom­pos­ti­käy­mälä saa talvehtia pakkasessakin, jos sille ei ole

tällöin suurempaa käyttöä. Osa laitteista tarvitsee sähköä toimiakseen tai ainakin tuuletusta varten. Varmista siis sähkönsaanti ennen tällaisen laitteen hankintaa.

Ensimmäinen käynti edessä?

Yleisiä ohjeita kuivakäymälän käyttöön on yksi: vessaa ei vedetä. Tämän lisäksi jokaisessa mallissa on omat piirteensä. Vaikeaa käyttäminen ei kui­ten­kaan ole, ja laitteen mukana saa ohjeet myös sen kanssa toimimisesta. Ne kannattaa varmuuden vuok­si laittaa näkyville esimerkiksi vieraiden varalta.

Kuivikkeita

Kompostoiva käymälä tarvitsee yleensä toimiakseen kuiviketta tai seosainetta. Tähän tarkoitukseen so­vel­tu­vat ruoho- ja puuperäiset puutarhajätteet, tur­ve­pi­toi­set aineet tai vaikka perunankuoret. Kaupan pussissa on yleensä puuhakkeen ja turpeen se­koi­tus­ta tai kuorirouhetta. Seosaine imee kosteutta,

kuohkeuttaa massaa ja edistää kompostoitumista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kom­pos­toi­vas­sa kuivakäymälässä on kuivikeastia ja kauha, jolla ai­net­ta annostellaan pyttyyn asioinnin jälkeen laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuiviketta ei aina tarvitse lisätä jokaisen käytön jälkeen. Suu­ri­säi­li­öi­sis­sä malleissa riittää jopa, että sitä laitetaan parin, kol­men viikon välein.

Käsisuihkun käyttäminen

Vettä käytetään kuivakäymälässä lähinnä käsien pe­se­mi­seen, joten käsisuihkun käyttö ei ole välttämättä mahdollista. Poikkeuksena tässä ovat muutamat erot­te­le­vat mallit, joissa on riittävän suuri nestesäiliö, ja suurisäiliöiset kompostikäymälät, jotka kestävät jonkin verran vedenkäyttöä.

Laitteistot ja valmistajat

Kuivakäymälätyyppejä on paljon, joten jokaiseen ti­laan ja tarpeeseen on olemassa sopiva laite. Toi­saal­ta käymälän hankkijan on oltava tarkkana, että saa, mitä haluaa – ja mitä todella tarvitsee.

Kompostikäymälä

Kompostoiva käymälä on yleisin kuivakäymälätyyppi, ja erilaisia malleja on sekä sisä- että ulkokäyttöön ja monen kokoisiin tiloihin. Skaalan ääripäissä ovat yk­sin­ker­tai­nen, lähinnä kesäkäyttöön tarkoitettu mök­ki­mal­li ja toisaalta läpivuotiseen käyttöön suunniteltu suurisäiliöinen käymälä, joka voidaan asentaa useampaan kerrokseen (istuin asuinkerroksiin ja säi­liö lämpimään kellariin).

Erotteleva käymälä

Erottelevan käymälän istuimessa on erilliset reitit virt­sal­le ja ulosteelle. Kiinteä tuotos kompostoidaan ja nestemäinen voidaan johtaa omaan säiliöönsä. Erot­te­lun ideana on muun muassa juuri jatkokäytön hel­pot­ta­mi­nen.

Haihduttava käymälä

Haihduttava käymälä ratkaisee nesteongelmat kui­vat­ta­mal­la nesteet pois tuotoksesta sisällä laitteessa. Tähän tarvitaan sähköä ja kelpo ilmastointi. Jäljelle jää puhdas komposti.

Pakastava käymälä

Pakastava käymälä mahtuu pieneen tilaan, ja se voi­daan asentaa vaikkapa petipotilaan vuoteen viereen. Laite pakastaa tuotoksen maatuvaan pussiin, joka viedään täytyttyään kompostoitumaan. Erillistä tuu­le­tus­ta ei tarvita, mutta sähkö on luonnollisesti näissä malleissa tarpeen.

Polttava käymälä

Polttava käymälä tarvitsee tuotosten polttamiseen joko sähköä tai kaasua sekä hyvin toimivan il­man­vaih­don. Tuloksena on pieni määrä maan­pa­ran­nuk­seen kelpaavaa tuhkaa.

Vähävetinen käymälä

Vähävetinen käymälä ansaitsee myös tulla esitellyksi kuivasanitaation yhteydessä. Huuhteluun käytetään vettä vain muutama desilitra eli huomattavasti vä­hem­män kuin tavallisessa vesivessassa. Näin myös kertyvän jätteen määrä pienenee merkittävästi. Eri­tyi­sen pieneksi vedenkulutus saadaan ali­pai­ne­käy­mä­läs­sä. Vähävetinen täyttää kuivakäymälän mää­ri­tel­män, jos tuotokset käsitellään omalla kiinteistöllä.

Miksi meille hankittiin kuivakäymälä?

Sisäkuivakäymälää on yleisesti pidetty erityisen eko­lo­gi­sen kuluttajan valintana. Käytännössä näin ei kui­ten­kaan ole; valintoja ohjaavat usein aivan muut tekijät, ja ekologisuus tulee monelle lähinnä miel­lyt­tä­vä­nä bonuksena. Ravinteet kiertävät ja vettä sääs­tyy, vaikka tämä ei olisikaan ollut hankinnan pääl­lim­mäi­nen syy.

Kuivakäymälä on ennen kaikea järkivalinta ja omaan käyttöön sopivin ratkaisu. Hankinnan pe­rus­tei­na ovat muun muassa kokonaisedullisuus, veden säästäminen ja käyttömukavuus.

Viemäriverkon ulkopuolella sisäkuivakäymälä voi hel­pot­taa jätevesien käsittelyä merkittävästi, mikä

tekee siitä taloudellisesti kestävän ratkaisun.

Kokemus kohentaa mielikuvia

Onko se puhdas? Haiseeko se? Näihin pariin ky­sy­myk­seen tiiviistyvät monen sisäkuivakäymälän han­kin­taa harkitsevan keskeiset huolenaiheet.

"Tämä on talon raikkain huone", vastaa pitkäaikainen sisäkuivakäymälän omistaja pyttynsä äärellä. Ha­jut­to­muu­teen on selvä syy: tilan ilmanvaihto järjestetään niin, että ilma kulkee huoneesta käymälälaitteen kautta ulos. Huonetilaan ei siis jää käytön jälkeen lei­ju­maan vesivessasta tuttuja hajupäästöjä, vaan il­ma­vir­ta vie tuoksahdukset mennessään.

Suuri osa kuivakäymälöihin liittyvistä en­nak­ko­luu­lois­ta on peräisin vanhoista ulkohuusseista. Tutkimus kertoo, että jo pikainen pistäytyminen nykyaikaisessa sisäkuivakäymälässä riittää kohentamaan mielikuvia. Jos hankinta siis epäilyttää, on syytä hankkiutua ky­läi­le­mään toimivan laitteen äärelle!

Kuivakäymälä vaatii jossain määrin enemmän huol­toa kuin vesivessa, koska tuotokset on aika ajoin vie­tä­vä pois. Käymälämallin valinnalla voi vaikuttaa sii­hen, miten paljon huollossa on tekemistä ja kuinka usein toimiin on tartuttava. Käymälän tilaratkaisut taas vaikuttavat siihen, miten helposti huoltohommia pääsee tekemään.

Kompostoivan käymälän perushuolto on yk­sin­ker­tais­ta: laite avataan, kiinteät tuotokset sisältävä astia otetaan ulos ja kipataan kompostiin. Kom­pos­toi­tu­mi­nen kestää vuoden, ja sen jälkeen tuotos voidaan käyttää maanparannukseen. Kahden vuoden kom­pos­toi­tu­mi­sen jälkeen multa on kelvollista ja tur­val­lis­ta myös kasvimaalle.

Isompisäiliöisissä kompostoivissa malleissa

tyhjennys tehdään harvemmin ja tuotos ehtii kypsyä pidemmälle. Pakastavista malleista tyhjennetään tuo­tok­set jäisinä, tuhkaavista tuhkana.

Jos virtsa erotellaan, se kerätään omaan säiliöönsä ja voidaan käyttää laimennettuna esimerkiksi nur­mi­kon tai pensaiden lannoittamiseen. Suotonestettä taas voi käyttää kompostin kasteluun.

Lisäksi kuivakäymälän toimivuutta kannattaa pitää sil­mäl­lä siinä missä vesivessankin. Jos putket menevät tukkoon, ne avataan, ja laitteen osat pidetään kun­nos­sa.

Siivouspäivänä

Kuivakäymälän siivouspäivänä haetaan esille sii­vous­lii­nat ja jokin sopivan mieto pesuaine. Käy­mä­lä­is­tui­men osat pyyhitään kostealla. Monissa lait­teis­sa osia on mahdollista irroittaa ja pestä esimerkiksi suihkussa, milloin se on tarpeen.

Ympäristön puolesta

Veden säästäminen voi tuntua kaukaiselta aja­tuk­sel­ta Suomessa, missä puhdasta juomavettä on run­saast­i. Maassamme on kuitenkin myös tuhansia jär­viä, muita vesistöjä ja pohjavesiä, jotka ovat suo­je­le­mi­sen arvoisia. Jätevesien ravinteet rehevöittävät vesistöjä vielä puhdistuksen jälkeenkin, sillä kaikkia ravinteita ei saada jätevedestä pois.

Siksi on järkevää jättää käymäläperäiset ravinteet pois jätevedestä jo niin sanotusti syntypaikalla – eli käyttää oikein valittua ja hyvin toimivaa kui­va­käy­mä­lää. Näin ihmisen tuotokset on mahdollista saada hyötykäyttöön sen sijaan, että ne johdettaisiin järviin levien ruuaksi.

Fosforia ei voi valuttaa hukkaan loputtomasti

Louhittava fosfori loppuu maailmasta ennen pitkää, jo muutamien lähivuosikymmenten kuluessa. Tämä tietää vaikeuksia ravinnontuotannolle, sillä ilman fos­fo­ria sadot tulevat pienenemään tuntuvasti.

Pääosa ihmisen ravinnossaan nauttimasta fosforista päätyy virtsaan ja ulosteisiin. Näistä sen pitäisi pa­lau­tua takaisin pelloille, mutta näin ei koko maailman mittakaavassa kovin usein tapahdu. Monesti osoit­tee­na ovat peltojen asemesta vesistöt.

Louhittavan fosforin loppuminen johtaa kuitenkin sii­hen, että jossain vaiheessa kansantuote on otettava parempaan käyttöön. Kuivasanitaatio tukee tätä kehityssuuntaa.

Kuiva ratkaisu moneen ongelmaan

Kuivasanitaatio tarjoaa vastauksia moneen muu­hun­kin maailmanlaajuisesti polttavaan kysymykseen. Aja­tel­laan esimerkiksi puhtaan veden puutetta: kun ulosteet joutuvat juomaveteen, seurauksena on tau­te­ja, kärsimystä ja kuolemaa.

Jos Suomessa käy näin, kyse on onnettomuudesta. Ei tarvitse mennä kovin kauas maan rajojen ul­ko­puo­lel­le, kun tämä on arkipäivää.

Kuivakäymälä on edullinen ja paikallinen tapa pitää ulosteet pois juomavedestä. Samalla saadaan itse tuotettua lannoitetta pelloille, mikä voi olla hyvä keino katkaista kehitysmaissa maanviljelijöiden köyh­ty­mis­kier­ret­tä: jos lannoittamiseen ei ole varaa, sadot pie­ne­ne­vät, sitten tulot… Oma tuotos kannattaa eh­dot­to­mas­ti hyödyntää.

Naisten kouluttaminen on todettu hyväksi keinoksi parantaa elinoloja kehitysmaissa. Kun koulun yh­tey­teen rakennetaan kuivakäymälä, tyttöjen kou­lus­sa­käyn­ti lisääntyy. Käymälässä hygieniasta huo­leh­ti­mi­nen nimittäin onnistuu helpommin kuin vaikkapa käy­mä­lä­kuo­pal­la, eikä tyttöjen koulunkäynti näin katkea kuukautisten alkamiseen.