Karjala-hanke

Kesällä Kizhin saaren Yamkan kylän kesäkoulun keittiölle asennettiin harmaavesien puhdistusjärjestelmä. Keittiölle asennettiin suomalaisvalmisteinen sakokaivo Sako-Jussi ja kaksi InDrä-modulia harmaavesien puhdistamiseen.

Harlun koululle Pitkärannan piiriin rakennetaan Karjalan ensimmäinen sisäkuivakäymälä. Kaksi Ekolet-vs laitetta asennetaan koululle marraskuussa 2011.

Uusi esite hankkeesta (pdf, 1,5 Mt)

Hankkeelle jatkoa

Hankkeelle on myönnetty jatkorahoitusta 40 000 € vuodelle 2011.

Tulokset 2010

Matleena Pyhälahti osallistui kahteen Petroskoissa järjestettyyn seminaariin, joissa hän esitteli Soutjärven tuloksia. Venäjänkielisen alueen vesihuoltoryhmän kokouksessa Espoossa pidettiin lyhyt puheenvuoro hankkeesta. Yhteistyökumppaneille toimitettiin raportit venäjänkielellä. Matleena Pyhälahti laati koululaisia varten opetuspaketin juomavedenlaatua vaarantavista tekijöistä.

Hankkeen tulokset, powerpoint esitys venäjänkielisen alueen vesihuoltotyöryhmän kokouksessa 10.12.2010

Matleena Pyhälahti 2010: Development of Water Supply In Village Sholtozero from a Perspective of a Non-Governmental Organization, tiivistelmä englanniksi (pdf 87 kt)

Susanna Pakula 2010: Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2010, raportti suomeksi (pdf 365 kt) ja venäjäksi (pdf 744 kt) 

Matleena Pyhälahti: Vesihuollon nykytila ja kehittämismahdollisuudet Soutjärvellä kansalaisjärjestön näkökulmasta: tapaustutkimus Karjalan tasavallassa Venäjällä, raportti suomeksi ja venäjäksi (pdf 2,6 Mb)

Matleena Pyhälahden diplomityö 2010 TTY

Soutjärven vesihuollon kehittämissuunnitelma 2010

Käymälätoteutukset 2010

Uudet kuivakäymälät

1. Matkachi lasten leirikeskuksen käymälä 2-paikkainen Green Toilet 330 lisäksi vaihtosäiliöt 

2. Kizhi saari

1. siirrettävä käymälä 1-paikkainen Biolan Populet 200
2. Yamkan kylässa 1-paikkainen (Kizhin saaarella) Biolan Populet 300
3. Podjelnikin luontopolun varressa mantereella 1-paikkainen Green Toilet 330 lisäksi vaihtosäiliö

Suomalaiset kuivakäymälät esite venäjäksi  (pdf 7,7 Mb)

ToiletExpo 2010 Moskovassa

RTO kutsui KSH:n edustajia Moskovaan ToiletExpo 2010 messuille. Ohjelmaan kuului RTO:n isännöimä WTA:n (World Toilet Association) seminaari. Karjalahankkeen yhteistyöorganisaatioiden edustajat Suomesta, Raini Kiukas KSH, Seija Haapamäki TAMK ja Julia Lihhatsova pitivät esitykset kokouksessa.

Soutjärven vesihuollon kehittäminen

Soutjärven viranomaisten kanssa pidettyjen neuvottelujen tuloksena sovittiin, että selvitetään Soutjärven vesihuollon kunnostusvaihtoehtoja. Helmikuussa 2010 aloitettiin vesihuollon kehittämissuunnitelman työstäminen WHO:n Water Safety Plan - metodia soveltaen.

Ensimmäiset haastattelut tehtiin huhtikuussa 2010. Tulosten mukaan tietämys vesihuollon riskeistä on vähäistä Soutjärven kylän hallinnossa. Kylän lääkäri oli hyvin selvillä vesihuollon ongelmista, eikä hän suosittele vesijohtoveden juontia muutoin kuin keitettynä. Petroskoin vesilaitoksen edustajat, jotka vastaavat Äänisenrannan piirin vesihuollosta, olivat hyvin selvillä myös Soutjärven ongelmista. Ongelmien takana ovat Venäjälle tyypilliset taloudelliset ja hallinnolliset ongelmat. Tariffit pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina, eikä saaduilla maksuilla pystytä kattamaan kuin välttämättömät kiinteät kustannukset.. Vesihuollosta vastaavat useat eri virastot, mutta eri asioiden vastuutahoja on hyvin hankalaa selvittää, kun edes paikallisilla ei ole asiasta tietoja.

Ulkoasianministeriö myönsi 50 900 euroa tukea vuodelle 2010.

Hankkeen loppuseminaari pidettiin helmikuussa 2010 Petroskoissa. Vuoden 2009 tulosten lisäksi julkaistiin Äänisjärviraportti sekä kerrottiin kuivakäymälän suunnittelusta ja rakentamisesta. Toisena seminaaripäivänä käytiin tutustumassa kuivakäymäläkohteisiin Derevjannoessa ja Soutjärvellä, jossa keskusteltiin vesihuollon kehittämissuunnitelmasta.

Ohjelma
Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja NWPI:n yhteistyöhankkeen raportti Äänisjärven vesiensuojelun kehittämisestä ( onega1 ja onega2 pdf).

Kizhillä jatkettiin maastotöitä museon sisäänkäyntialueella saaren turistisatamassa ja suunniteltiin harmaavesien puhdistuslaitteiden sijoittamista. Käymälälaitteiden valintaa eri kohteisiin täsmennettiin. Pain kylässä selvitettiin yhteisten kaivojen huoltoa ja kunnossapitoa sekä kerättiin lisää tietoa niiden rakenteista ja rakennustavasta. Kuudesta kaivosta vain yhden kaivon vedenlaatua seurataan ja sitä puhdistetaan säännöllisesti. Koulun käymälää varten tehtiin kunnostussuunnitelma.

Kizhin lisäksi kaksi merkittävää matkailukohdetta Karjalassa ovat Kivatsun putoukset ja Martial Vodyn kylpylä. Molemmista kohteista otettiin yhteyttä. Kivatsussa ollaan halukkaita kehittämään käymälöitä, niiden huoltoa ja käymäläjätteen käsittelyä. Myös Martial Vodyn kylpylän museolla käytiin selvittämässä nykytilannetta, mutta toistaiseksi se ei johtanut jatkotoimenpiteisiin.

Soutjärvellä aloitettiin ensimmäisen vaiheen kiinteistökohtaiset selvitykset syyskuussa. Kylän johtaja otti yhteyttä Soutjärven vesihuoltotilanteesta huolestuneena. Soutjärven asukkaista puolet on keskitetyn vesi- ja viemäriverkoston alueella, mutta jätevedet johdetaan puhdistamattomana kylän läpi virtaavaan jokeen. Kylän viranomaisten kanssa neuvoteltiin kahdesti syksyllä 2009 ja käytiin vesilaitoksella.

Venäläiset yhteistyökumppanit tulevat Tampereelle osallistumaan kansainväliseen kuivakäymäläkonferenssiin Dry Toilet 2009 elokuussa. NWPI edustaja Tatjana Regerand kertoo Kizhin kuivakäymälöistä ja haasteista turistikohteissa (katso ohjelma). RTO tuo näytteillä kuivakäymälän ja kuvia käymälöistä ympäri maailmaa. Kuivakäymälä -09 näyttelyyn voi tutustua ilmaiseksi ja konferenssin aikana järjestetään myös suomenkielinen seminaari Huussi muuttaa sisälle.

Ulkoasianministeriö myönsi 50 000 euroa tukea vuodelle 2009.

Ensimmäisen vaiheen maastoselvityksiä tehtiin Äänisenrannan piirissä Pain ja Derevjannoen kylässä sekä Kizhin ulkomuseon alueella. Yhteensä 90 tarkastetusta kiinteistöstä kaksi kolmasosaa on vakituisia asuinkiinteistöjä ja kesäasuntoja, loput julkisia kohteita.

Juomavedenhankinta on yhteisten kaivojen varassa, Kizhillä myös järvivettä käytetään juomavetenä. Noin 10 prosenttia käymälöistä on vesivessoja. Kuivakäymälöissä joko ei ole säiliöitä tai niiden tyhjentäminen on vaikeaa tai mahdotonta. Kotitalouksissa käymäläjätettä kompostoidaan. Jätevedet heitetään joko puhdistamattomina maastoon tai käymäläjätteen sekaan. Vain Kizhillä on jätevesien pienpuhdistamo. Katso kuvia käymälöistä ja hanke-alueelta galleriasta.

Ensimmäisen vaiheen loppuseminaari pidettiin Tampereella 28.1.-29.1.2009. Keskiviikkona suunniteltiin jatkohankkeita yhteistyökumppaneiden kanssa ja torstaina esiteltiin tuloksia Tampereen ammattikorkeakoululla järjestetyssä seminaarissa lataa ohjelma.

Venäjänkielinen kuivakäymäläopas ilmestyi 29.1.2009 lataa opas.

Seminaariesitelmät
Yhteistyökumppaneiden esittelyt:
Venäjän toilettiyhdistyksen (RTO) esittely englanniksi ja venäjäksi.
Pohjoisten alueitten vesitutkimuslaitoksen esittely suomeksi.
Kizhin museosaaren esittely venäjäksi sisältää paljon kuvia saarelta.
Itämeri-Instituutin esittely englanniksi.
Pirkanmaan ympäristökeskuksen esittely englanniksi
Käymäläseura Huussi ry:n ja projektin esittely englanniksi ja venäjäksi.
DT-keskus PikkuVihreän esitys suomeksi.
Clivuksen esittely suomeksi.
Biolanin esitys venäjäksi.
Raidan esitys englannin- ja venäjänkielellä.

Muut esitykset:
Pirkanmaan ympäristökeskuksen Äänisjärviprojektin esitys englanniksi.
Hankkeen tulokset suomeksi ja englanniksi.
Suunnitelmat Kizhin saarelle englanniksi.

Puuttuvat esitelmät lisätään sivustolle myöhemmin.

Matkat Venäjän-Karjalaan 2008

Venäläisiä yhteistyökumppaneita käytiin tapaamassa toukokuussa 2008 ja samalla vierailtiin Äänisenrannan (Prionezskin) kylissä ja Kizhin saarella. Ensimmäisen vaiheen maastotyöt aloitettiin heinäkuussa 2008 Pain ja Derevjannoen kylässä sekä Kizhin saarella. Tarkastuksilla selvitettiin juomavedenhankintaa, käymälöiden ominaisuuksia ja jätevesien käsittelyä yksityisillä ja julkisilla kiinteistöillä. Pääosa maastotarkastuksista tehtiin elo-syyskuun vaihteessa 2008. lataa matkakertomus